Äitienpäivä * Mother´s Day

Kuulen lähes kaiken. Keittiössä kolistellaan, lapset supattaa. Ulko-ovi avautuu ja suljetaan. Olen tietysti nukkuvinani kun makuuhuoneen ovi aukeaa ja saan runsaan aamupalatarjottimen sänkyyn ja sen iki-ihanan valkovuokkokimpun <3

Tänä äitienpäivänä meidän perheen isäntä valmisti inkiväärilohta vietnamilaisittain ja kuulemma Alkon myyjä oli sanonut, että jokainen äiti on champanjapullon ansainnut :) Ihana oli nauttia ateria yhdessä omien vanhempieni kanssa. Tässä iässä sitä yhä useammin ajattelee sukua, sukupolvia ja sitä ketjua, jota itse on pieni osa ja jota omat lapset jatkavat.

Kiitollisuutta.

Samalla tiedostan, että tämä on raskas päivä monelle. Eivät kaikki saa olla äitejä, vaikka haluaisivat. Välit ovat saattaneet mennä poikki lasten kanssa.
Oman äidin kuolema. Vakavasti sairas lapsi. 

Tyhjä syli. Suru. Ikävä.

Viime kesänä toteutin yhden haaveen. Halusin valokuvia itsestäni oman äidin kanssa, maisemassa, jossa me molemmat viihdymme. Kukkien keskellä, luonnossa. Halusin meistä muiston, joka sitoo nykyisen menneeseen. Sinne lapsuuden kesään, jossa elimme keskellä päivänkakkaroita, pioneja ja unikkoja. Äiti perkaamassa kukkapenkkejä tai kasvimaata.

Rakkautta.

Lisään isäni meistä viime kesänä ottamat valokuvat tämän postauksen loppuun.

 

Voimaannuttava vappu

Emme  lähteneet Helsingin keskustaan. Ei olla oltu siellä moneen vuoteen vappuaattona tai -päivänä. Kävimme ystävien kanssa Meikon ulkoilualueella ja voi ihanuus sitä rauhaa. Kallioiset rannat, männyt, kevään ensimmäiset silmut, munkki, sima, termarikahvi ja ystävät -ihana päivä! Vapun päivänä olimme piknikillä Vanhankaupunginkoskella. Sieltä on joka kevät saatava skilloista kuvia :)